Faktabaari

Faktabaarin tietojen mukaan vakoiluohjelmia levittävällä israelilaisella mainosyhtiöllä Discover-Techillä on ollut kohteenaan Suomen kriittinen infrastruktuuri ja turvallisuusviranomaiset. Lue alempaa ⬇️Petri Jääskeläisen @kmybeat.bsky.social tutkiva juttu aiheesta.

faktabaari.fiVakoiluohjelmia levittävä israelilainen mainosyhtiö keräsi tietoa Suomen kriittisestä infrastruktuuristaFaktabaarin selvitys paljastaa, että israelilaisyhtiön kampanja kohdistui Suomessa muun muassa viranomaisten ja sairaaloiden työntekijöiden käyttämiin verkkoihin. Kampanjan tilaaja ei ole tiedossa.

Kerromme jutussa myös, miten voit suojautua mainosten kautta levitetyiltä vakoiluohjelmilta ja seurannalta, josta on viime päivinä keskusteltu julkisuudessa: faktabaari.fi/ajankohtaist...

Juttu on osa yhdeksän EU:n itäisen reunamaan toimitusten Eastflank-yhteistyötä. Hankkeen sivuilta Eastflank.eu löydät lisää luettavaa ajankohtaisista digitaaliseen turvallisuuteen ja EU-politiikkaan liittyvistä aiheista.

Suomessa mainoksia kohdennettiin touko-heinäkuussa kriittiseen infraan kytkeytyviin verkkoihin, joissa sijaitsee kaupunkien ja kuntien, pankkien, mediayhtiöiden, poliisin, turvallisuusverkkojen, sairaaloiden, energiayritysten, asevalmistajan ja ulkoministeriön osoitteita.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntijan Roni Kokkolan mukaan kyse vaikuttaa olleen kohdennetusta tiedonkeruusta, ja kohteet Suomessa ovat olleet samoja kuin muualla Pohjoismaissa. Akuuttia tietoturvauhkaa ei tällä hetkellä ole.

Vakoiluohjelmia käyttävät tyypillisesti valtiolliset toimijat. Israelilaista Candiru-vakoiluohjelmistoa on aiemmin myyty oppositiopoliitikkojen, tutkijoiden ja diplomaattien tarkkailuun Lähi-idässä, Aasiassa ja Euroopassa.

Toronton yliopiston @citizenlab.ca:n mukaan tekniikkaa käytettiin samassa kampanjassa laitteiden tartuttamiseen ainakin qatarilaisessa mediayhtiö Al Jazeerassa. Citizen Lab osoitti ensi kertaa, miten tällainen vakoiluohjelmien levitys mainosten avulla toteutetaan teknisesti.

Suomessa toimii uutismedialta näyttäviä tekoälysivustoja. Tutustuimme niistä tarkemmin kahteen, UKK Uutisiin ja The Intelligentiin, jotka molemmat painottavat sisällöissään laitaoikeiston näkökulmia. Lue syventävä #EastFlank -juttu: faktabaari.fi/ajankohtaist...

Tekoälystä tukiälyksi -hackathonin voittajat on valittu! 🏆 Faktabaari EDU haastoi opettajat kehittämään käytännön ratkaisuja tekoälylukutaidon opetukseen. Tuloksena syntyi viisi valmista materiaalia – pelejä, tehtäviä ja työpajakokonaisuuksia, joita voi hyödyntää opetuksessa:

💡 Kaikkia töitä yhdistää tukiäly-ajattelu: tekoäly tukee ihmisen omaa ajattelua – oppija ohjaa työskentelyä, arvioi tekoälyn tuotoksia ja kantaa vastuun lopputuloksesta.

faktabaari.fiTekoälystä tukiälyksi -hackathonin 2026 tulokset: viisi valmista materiaalia tekoälylukutaidon opetukseenTöitä yhdistää hankkeen keskeinen periaate. Tekoäly on tukiäly, joka tukee ihmisen ajattelua. Oppija ohjaa työskentelyä, arvioi tuotokset ja kantaa vastuun lopputuloksesta. Voittajat julkistettiin han...

👉 Tutustu voittajiin ja kaikkiin viiteen materiaaliin artikkelissamme! #tekoäly #tekoälylukutaito #mediakasvatus #opetus #AIliteracy FaktabaariEDU TekoälystäTukiälyksi faktabaari.fi/edu/tekoalys...

🥈 Avaruusalus AINO-1:n hätätila – Iiris Kangasniemi & Ella Ilen Digitaalinen pakopeli, jossa ratkotaan tehtäviä ja opitaan samalla generatiivisen tekoälyn perusteita, vastuullista käyttöä ja kriittistä arviointia. Saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

🥉 Kestävää kehitystä ja oppimista tukevia tekoälyrutiineja amiksen YTOissa – Anna Kepanen Kaksi käytännössä testattua tehtävää, joissa opiskelija harjoittelee tekoälyn käyttöä oman ajattelunsa tukena, vastausten vertailua ja tiedon luotettavuuden arviointia.

🥇 AI van – Miika Miinin & Heikki Laivamaa Visuaalinen seikkailupeli perusopetukseen. Pelissä opitaan tekoälyn käytöstä, toimintaperiaatteista, historiasta, etiikasta, digiturvasta ja aivoterveydestä.

Faktabaari reposted

NORDISHub

@nordishub.bsky.social

nordishub.euMisinformation Emerges As Sweden's Election Run-up Goes Into Final Stage » NORDISNORDIS and its Swedish partners Källkritikbyrån and Fojo Media Institute examine how misinformation, AI and election fraud rumours are shaping the Swedish

NORDIS and its Swedish partners Källkritikbyrån and Fojo Media Institute examine how misinformation, AI and election fraud rumours are shaping the Swedish election campaign.

Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden hyväksikäyttö jatkuu Suomessa. Thaimaalaisten marjasiirtolaisten sijaan metsissä työskentelee nyt esimerkiksi korkeakoulujen nepalilaisopiskelijoita. Lue Tuukka Tuomasjukan tutkivasta jutusta ⬇️minkälaisia yhteydenottoja Rikosuhripäivystys on saanut poimijoilta.

Marjayritysten kanssa räätälöity lainsäädäntö on jäänyt korjaamatta, vaikka työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä yksilöi sen muutostarpeet jo vuonna 2024.

faktabaari.fiMarjametsien thaipoimijat vaihtuivat nepalilaisopiskelijoihin – hyväksikäyttö voi jatkua, sillä vanhan lain valuvikoja ei ole korjattuUlkomaalaiset luonnonmarjanpoimijat työskentelevät Suomessa yhä ilman työsuhteita, ja nyt kaltoinkohtelusta marjametsissä ovat raportoineet muun muassa korkeakoulujen ulkomaiset opiskelijat. Ongelmiin...

Rikosuhripäivystyksen Pia Marttilan mukaan lakimuutokselta puuttui poliittinen paine, koska poimijoiden uskottiin siirtyvän työsuhteeseen. Uutta lakia joudutaan odottamaan nyt ainakin vaalien yli. faktabaari.fi/ajankohtaist...

nytimes.comFinland Tries to Protect Children Against Deepfakes, With Russia in Mind (Gift Article)Finland, wary of misinformation from Moscow and beyond, has a leg up on other nations in spotting fake news. But A.I. is a whole new challenge.

8 Aug

🇫🇮 New York Times nostaa Suomen ja Faktabaarin esiin tekoälyajan mediakasvatuksessa. Deepfakejen tunnistaminen ei yksin riitä. Tarvitsemme digisivistystä & informaatioresilienssiä tasapainossa: kriittistä ajattelua, lähteiden arviointia ja toimijuutta. 👉 www.nytimes.com/2026/08/05/w... #Faktabaari

peli.faktabaari.fiFaktabaari - AI-toAI-kuvien tunnistus peli

8 Aug

🧐 AITO vai AI? NYT jakaa artikkelissaan myös Faktabaarin AI-to? -pelin. Erotatko aidon kuvan vuoden 2025 tekoälykuvasta? Opi faktantarkistajien vinkeillä 🇫🇮🇸🇪🇬🇧🇺🇸🌏🌍🌎 peli.faktabaari.fi Pysähdy. Harkitse. Tarkista. Osallistu. Päivitetty pohjoismainen versio on pohdinnassa #AIto #medialukutaito #AI #EDMO

faktabaari.fiTaloushuolia tuova turvallisuuspäätös – näin EU:n itäiset reunamaat suhtautuvat Ukrainan ja Moldovan jäsenyysneuvotteluihinVaikka EU:n itäiset reunamaat tukevat Ukrainan ja Moldovan EU-jäsenyyttä laajasti, etenkin maataloustuotteiden tuontiin liittyy huolia. Osa reunamaista korostaa liittymiskriteereitä, osa sitä, miten E...

Ukrainan ja Moldovan EU-jäsenyydelle on laajaa kannatusta EU:n itäisissä reunamaissa, osoittaa East Flank -hankkeessa kahdeksan muun alueen toimituksen kanssa kokoamamme yhteinen katsaus. faktabaari.fi/ajankohtaist...

Moldovan jäsenyyspolun tiellä hiertää Transnistrian kapinallisalueen konflikti. Sopisiko Moldovalle niin kutsuttu Kyproksen malli? Tätä vaihtoehtoa kommentoi haastattelemamme vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau @fiia.fi.

faktabaari.fiInfografiikka: Ukrainan ja Moldovan EU-jäsenyydellä laajaa kannatusta EU:n itäisissä reunamaissaUkrainan maataloustuotteiden tuonti ja Moldovan kapinallisalueen Transnistrian tilanne ovat keskeisiä huolenaiheita EU:n itäisissä reunamaissa, kun maat valmistautuvat jäsenyysneuvotteluihin EU:n kans...

Erillisestä infografiikasta voit tutkia, mitä reunamaiden kansalaiset ajattelevat uusien maiden liittymisestä unioniin: faktabaari.fi/ajankohtaist...

Näiden maiden EU-jäsenyyden puolesta puhuvat erityisesti turvallisuuspoliittiset tekijät. Eurooppa-neuvosto myönsi ehdokasmaan statuksen Ukrainalle ja Moldovalle Venäjän suurhyökkäyksen käynnistyttyä 2022.

Suurimmat huolenaiheet alueella liittyvät Ukrainan maataloustuotteiden lisäämään kilpailuun sisämarkkinoilla sekä EU-tukien uudelleenjakoon. Suomea lukuunottamatta kaikki reunamaat ovat EU:n nettosaajia.

Alueen hallitusten välillä on näkökulmaeroja, mutta sen jälkeen kun Unkarin uusi hallitus pääsi keväällä sopimukseen kiistoistaan Ukrainan kanssa, ne kaikki kannattavat virallisesti Ukrainan ja Moldovan EU-jäsenyyttä.

EU:n koheesiopolitiikka ei ole toteutunut täysin suunnitelmien mukaan. 🤔 Vaikka se on auttanut kaventamaan EU-maiden välistä taloudellista kuilua, maiden sisäisten kuilujen kuromisessa vaikutukset ovat olleet huomattavasti heikommat. 1/4

faktabaari.fiEU-rahojen paradoksi: maiden välinen kuilu kapenee, mutta maaseutu tyhjeneeTäältä löydät infografiikan, joka näyttää, miten paljon EU:n itäiset reunamaat ovat saaneet koheesiorahaa.

Miksi koheesiopolitiikka näyttää toimivan yhdessä paikassa mutta ei toisessa? Lue juttu 👉 faktabaari.fi/ajankohtaist... 4/4

faktabaari.fiInfografiikka: Näin paljon EU:n itäiset reunamaat ovat saaneet koheesiorahaaMillaisia rahoitusosuuksia EU:n itäiset reunamaat ovat saaneet koheesiopolitiikasta? Entä kuinka moni kansalainen kokee hyötyneensä koheesiopolitiikalla rahoitetusta hankkeesta? Muun muassa nämä asiat...

Infografiikka: Näin paljon EU:n itäiset reunamaat ovat saaneet koheesiorahaa faktabaari.fi/ajankohtaist... #EastFlank

Niinpä maaseutu tyhjenee ja monet EU-maiden köyhimmistä alueista ovat yhä jäljessä muun maan kehityksestä, vaikka ne ovat saaneet huomattavaa EU-rahoitusta. #EastFlank -toimituksen tuoreen jutun mukaan Puola on yksi harvoista esimerkeistä, joissa koheesiopolitiikan tausta-ajatus näyttää toimivan.2/4

Myös Suomi saa erilaisia tukia, vaikka se on EU-budjetin nettomaksaja. Vuosille 2021–2027 Suomelle on osoitettu 1,935 miljardia euroa EU:n kehitysrahastoista. Faktabaarin haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että EU:n rahoittamien aluekehityshankkeiden vaikutus on rajallista. 3/4

faktabaari.fiEuroopan elintarviketurvallisuusviraston Bovaer-selvitys viivästyyLaaja, eurooppalainen selvitys märehtijöiden metaanipäästöjä vähentävästä lisäaineesta Bovaerista viivästyy. Lisäaine on herättänyt Pohjoismaissa laajaa keskustelua ja myös vastustusta sen väitettyjen...

3 July

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA tekee parhaillaan uutta tieteellistä arviota Bovaerista Tanskasta kantautuneiden huolien takia. EFSA:sta kerrottiin Faktabaarille, että arvion valmistuminen viivästyy. 1/2 faktabaari.fi/ajankohtaist...

3 July

Märehtijöiden metaanipäästöjä vähentävä lisäaine #Bovaer on ollut kiivaan julkisen keskustelun keskellä viime vuosina. Pohjoismaissa keskusteluihin liittyy aidon kansalaiskeskustelun lisäksi myös Venäjään kytkeytyvää vaikuttamista ja epäaitoja sosiaalisen median tilejä. 2/3

3 July

Lue uusi #EastFlank -juttusarjan syventävä artikkeli, jossa kerrotaan myös mm. siitä, millaista uutta, kiinnostavaa tutkimustietoa Bovaerista on saatu Tanskassa.

Tuulivoiman vastustajat ovat alkukesästä levittäneet suomenkielisessä sosiaalisessa mediassa tuoreeseen saksalaistutkimukseen pohjautuvaa väitettä, jonka mukaan tuulivoimaloiden infraääni olisi sydän- ja verisuoniterveydelle vaaraksi. #faktantarkistus 1/5

Tuulivoimaloiden infraääni jää yleensä kuulokynnyksen alapuolelle myös lähietäisyydeltä. Luonnossa infraääntä tuottavat esimerkiksi tuuli, ukkonen ja aallokko, asutuilla alueilla liikenne ja erilaiset koneet. 4/5

faktabaari.fiTuulivoimaloiden infraäänellä ei ole havaittu vaikutuksia sydän- ja verisuoniterveyteenTuulivoiman vastustajat ovat alkukesästä levittäneet suomenkielisessä sosiaalisessa mediassa väitettä, jonka mukaan tuulivoimaloiden infraääni olisi sydän- ja verisuoniterveydelle vaaraksi.

Lue #EastFlank -juttusarjan syventävä juttu tuulivoiman väitetyistä vaikutuksista 👉 faktabaari.fi/ajankohtaist...

Faktabaarin tarkastelemassa saksalaistutkimuksessa on kuitenkin useita ongelmia, joiden vuoksi sitä ei voida pitää luotettavana. 2/5

Tuulivoimaloiden infraäänen eli hyvin matalataajuisen äänen vaikutuksia terveyteen on tutkittu kansainvälisesti useissa tieteellisissä tutkimuksissa, eikä haitallisia vaikutuksia ole havaittu. 3/5

faktabaari.fiGlobal Fact -tapahtuma: Autoritaarista vaikuttamista voi torjua laatujournalismillaTämän vuoden Global Fact tarjoili Vilnassa ison kattauksen faktantarkistajien ja tutkivien toimittajien osaamista. Yhdysvaltalaiset digijätit eivät tapahtumaan enää osallistuneet. Kokosimme juttuun ta...

25 June

Tämän vuoden Global Factissa tapetilla olivat Venäjän informaatiovaikuttaminen sekä tekoälyn vaikutus informaatioympäristöön. Tapahtuma tarjosi tiimillemme ison kattauksen muiden toimittajien osaamista ja antoisia keskusteluja. Kokosimme juttuun tärkeimmän annin. faktabaari.fi/ajankohtaist...

12 June

Seurasimme venäläisten hakkereiden toimintaa Pohjoismaissa kuukausien ajan neljän toimituksen yhteistyönä. Etenkin Tanskaan on kohdistunut poikkeuksellisen paljon palvelunestohyökkäyksiä ja yrityksiä vaikuttaa kriittiseen infrastruktuurin. Kuva: Nathalie Damgaard Frisch / TjekDet

12 June

Myös Suomessa on uutisoitu muutamasta laajasta tietomurrosta. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksesta hakkerit saivat haltuunsa jopa 50 000:n valtion työntekijän yhteystietoja ja laitetietoja. Murtoa tutkitaan vakoiluna.