WWF Suomi

WWF Suomi

@wwf.fi

Rakennamme tulevaisuuden, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. 🌍 linktr.ee/wwfsuomi

1.7K followers35 following262 posts

WWF Suomi
@wwf.fi

Tällä viikolla päättyvä luontokokous COP17 on tärkeä välietappi, jossa arvioidaan, miten vuonna 2022 Montrealissa sovittujen tavoitteiden toimeenpano on edennyt ja missä toimia on kiireellisesti vahvistettava. Mitä Armeniassa tapahtuu ja mitä WWF kokoukselta vaatii? Lue verkkosivultamme 👇

wwf.fiYK:n luontokokous COP17Maailman maat kokoontuvat 19.–30. lokakuuta Armenian Jerevaniin YK:n luontokokoukseen. Kokouksessa arvioidaan ensimmäistä kertaa maailmanlaajuisesti, miten vuonna 2022 sovittujen luontotavoitteiden…
WWF Suomi
@wwf.fi

Yli 1,2 miljoonaa kertaa kiitos kaikille Näpit irti luonnosta -vetoomuksen allekirjoittaneille! Vetoomus luovutettiin perjantaina EU-komissaari Jessika Roswallille. Lue WWF:n verkkosivulta, miksi ympäristösääntelyn puolustaminen on niin tärkeää erityisesti juuri nyt 👇

wwf.fiEU:n ympäristösääntelyn purkamista vastustava Näpit irti luonnosta -vetoomus keräsi yli 1,2 miljoonaa nimeä – myös suomalaisten terveiset on nyt toimitettu komissaarilleEuroopanlaajuinen Näpit irti luonnosta -vetoomus luovutettiin perjantaina Brysselissä EU-komissaari Jessika Roswallille. Suomesta vetoomuksen allekirjoitti 19 000 kansalaista.
WWF Suomi
@wwf.fi

Viiankiaapa on saanut ainakin hetken armonaikaa. Hakemuksen täydentäminen ja sitä seuraava lausuntokierros venyttävät päätöstä Natura-poikkeamasta vähintäänkin kuukausilla. Lue koko juttu WWF:n verkkosivulta 👇

wwf.fiArmonaikaa Viiankiaavalle – päätös kaivoshankkeelle vaadittavasta poikkeusluvasta lykkääntyyYmpäristöministeriö on pyytänyt Lapin liittoa täydentämään hakemustaan Natura-poikkeaman myöntämisestä suojellulle Viiankiaavalle. Lupahakemuksen lykkääntyessä päätös siitä…
WWF Suomi
@wwf.fi

Petteri Orpon hallitus ajaa kummallista muutosta EU:n päästökauppalainsäädäntöön. Käytännössä Suomi haluaa, että biomassaa energianlähteenä käyttävät teollisuuslaitokset tulee palauttaa päästökauppaan. "Mitä ihmettä?" kysyy WWF Suomen ohjelmajohtaja Bernt Nordman. Lue lisää WWF:n verkkosivulta 👇

wwf.fiNäkökulma: Suomi ajaa EU:n päästökaupan uudistuksessa muutaman ison yrityksen taloudellista intressiäSuomi ajaa päästökauppaoikeuksia sellutehtaille ja kaukolämpölaitoksille, jotta ne voisivat tienata myymällä päästöoikeuksiaan eteenpäin. Päästöoikeuksien ilmaisjako on EU:n päästökauppajärjestelmän…
WWF Suomi
@wwf.fi

Suomen päättäjillä on ensi keväänä näytön paikka. Toimet luontokadon pysäyttämiseksi on kirjattava hallitusohjelmaan, kirjoittaa WWF:n suojelujohtaja Elina Erkkilä. Lue koko teksti WWF:n verkkosivulta 👇 Teksti on alun perin julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla.

wwf.fiNäkökulma: Valtio ajaa luontopolitiikassa kaksilla rattaillaOn epäjohdonmukaista käyttää julkista rahaa samanaikaisesti sekä luonnon tilaa heikentäviin että elvyttäviin toimiin, kirjoittaa WWF:n suojelujohtaja Elina Erkkilä.
WWF Suomi
@wwf.fi

WWF:n Luontoliven talvilintukameran lähetykseen odotetaan tänä talvena ainakin kuukkeleita, lapintiaisia, hömötiaisia sekä varpus- ja helmipöllöjä. Muiden muassa kuukkeli ja hömötiainen ovat taantuneet viime vuosikymmeninä nopeasti. Revontuliakin on todennäköisesti luvassa. Lue lisää 👇

wwf.fiWWF:n avasi livelähetyksen Pohjois-Lapista – kuukkeli ja revontulet Luontoliven tähtinäKatsojat pääsevät seuraamaan Pohjois-Lapissa talvehtivia lintuja WWF:n Luontoliven suorassa lähetyksessä. Livelähetyksessä nähdään esimerkiksi kuukkeleita ja lapintiaisia.
WWF Suomi
@wwf.fi

YK:n biodiversiteettisopimuksen COP17-kokous alkaa pian Armeniassa. Yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen on aikaa enää neljä vuotta, ja Suomella on yhä tekemättä yksi keskeisimmistä kotiläksyistään: kansallinen biodiversiteettistrategia. Lue lisää WWF:n verkkosivulta 👇

wwf.fiYK:n luontokokous alkaa pian Armeniassa – WWF: Luontolupaukset on viimein lunastettavaMaailman maat kokoontuvat 19.–30. lokakuuta Armeniaan YK:n biodiversiteettisopimuksen COP17-kokoukseen. Kokouksen tärkein tehtävä on vauhdittaa jo sovittujen luontotavoitteiden toimeenpanoa.
WWF Suomi
@wwf.fi

WWF:n Living Planet -raportti on jälleen täällä. Luonnon köyhtyminen jatkuu edelleen, mutta syytä toivoonkin on, sillä luonnonsuojelussa on nähty myös onnistumisia. Lue Living Planet -indeksistä ja ratkaisuista luontokadon suunnan kääntämiseksi verkkosivultamme 👇

wwf.fiWWF:n Living Planet 2026 -raportti: Luonto köyhtyy edelleen, mutta toivoa onWWF:n tuoreessa Living Planet -raportissa julkaistu Living Planet -indeksi seuraa selkärankaisten villieläinpopulaatioiden koon keskimääräisiä suhteellisia muutoksia vuodesta 1970 lähtien.
WWF Suomi
@wwf.fi

Tuorein WWF-lehti on ilmestynyt! Lehteä pääsee lukemaan diginä sekä verkkosivullamme että näköislehtenä. Luettavana on muun muassa Ilari E. Sääksjärven haastattelu, raportti öljyntorjuntajoukkojen työstä Haukivedellä ja kesän vuohikokeilusta Salossa.

wwf.fiWWF-lehti 3/2026Vuoden kolmannessa WWF-lehdessä kerromme professori Ilari E. Sääksjärven kiehtovista lajilöydöistä Amazoniassa. Käymme myös Saimaalla seuraamassa elokuussa sattuneen öljyvahingon torjuntaoperaatiota…
WWF Suomi
@wwf.fi

Historiallisten Palokin koskien vapauttaminen on ollut tähän asti sekä hallituksen että opposition yhteinen tavoite ja tahtotila. Sitä ei saa päästää politisoitumaan edes vaalien alla, kirjoittaa WWF Suomen ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen. Lue näkökulmateksti WWF:n verkkosivulta 👇

wwf.fiNäkökulma: Palokin menestystarina odottaa toteutusta ja kaipaa kaikkien tukeaPalokin tilanne on poikkeuksellisen selvä: patoa tarvitaan enää vain pienimuotoisen sähköntuotannon nimissä ja luonnon monimuotoisuuden kustannuksella, kirjoittaa WWF Suomen ohjelmajohtaja Sampsa…
WWF Suomi
@wwf.fi

Suomessa keskustelu metsien suojelusta on kiinnittynyt kriteereiden ja raja-arvojen määrittelyyn, kirjoittaa WWF Suomen johtava metsäasiantuntija Mai Suominen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että jäljellä olevien arvokkaiden metsien suojelun lisäksi on ennallistettava talousmetsiä laajasti.

wwf.fiNäkökulma: Vanhojen metsien suojelu ei riitä – talousmetsiä pitää ennallistaa laajastiSuomesta löytyy vain vähän korkean suojeluarvon metsiä, ja siksi katse on käännettävä metsälajistoltaan monipuolisten metsien pinta-alan lisäämiseen, kirjoittaa WWF Suomen johtava metsäasiantuntija…
WWF Suomi
@wwf.fi

Vaikka pölyttäjiä ei enää tähän aikaan vuodesta näy yhtä paljon kuin kesän ollessa kukkeimmillaan, ensi kevättä ajatellen niitä voi juuri nyt auttaa paljonkin. Lue vinkkejä pölyttäjäystävällisiin syyspihoihin alta 👇

wwf.fiTee syystyöt pölyttäjäystävällisestiSyksyllä on hyvä hetki huolehtia siitä, että pölyttäjät pääsevät ensi keväänä vauhtiin hyvistä lähtökohdista. Monista syystöistä – ja tekemättä jättämisistä – hyötyvät myös muut pihan asukkaat…
WWF Suomi
@wwf.fi

Monenkeskistä järjestelmää tarvitaan, koska ilmastonmuutos, luontokato ja saastuminen eivät pysähdy valtioiden rajoille, sanovat WWF Suomen pääsihteeri Jari Luukkonen ja Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko. WWF Suomi on liittynyt Suomen YK-liiton jäseneksi. Lue yhteisiä näkemyksiämme 👇

wwf.fiNäkökulma: Ympäristökriisit eivät saa jäädä turvallisuuspuheen jalkoihinSuomen turvallisuusneuvostokampanjan tulee sisältää selkeä ilmasto- ja luontoturvallisuustavoite, kirjoittavat WWF Suomen pääsihteeri Jari Luukkonen ja Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko.
WWF Suomi
@wwf.fi

Suomen riistakeskuksen esitys luo pohjaa ministeriön esitykseen asetukseksi suden kiintiömetsästyksestä. WWF katsoo, että esitetty kiintiö on ylisuuri Suomen susikantaan nähden ja että suotuisan suojelutason viitearvo on asetettu poliittisin perustein liian alhaiseksi. Lue lisää 👇

wwf.fiWWF: Suomen riistakeskuksen esittämä suden metsästyskiintiö on liian suuriSuomen riistakeskus tiedotti tänään esityksestään suden metsästyskiintiöksi ajalle 1.12.2026–10.2.2027. Esityksessä kiintiöksi ehdotetaan 109:ää sutta 18 eri alueella. WWF:n näkemyksen mukaan esitetty...
WWF Suomi
@wwf.fi

Kansainvälinen kaivosjätti haluaa perustaa kaksinkertaisesti suojelulle Viiankiaavalle kaivoksen. Pelissä ei ole vain Viiankiaapa vaan luonnonsuojelun tulevaisuus. Tule mukaan osoittamaan mieltä lauantaina! Lisätietoja Instagram-postauksesta: www.instagram.com/p/Ddi1Qg1jcba/

WWF Suomi
@wwf.fi

Pitkäjänteisen suojelutyön, tutkimuksen, seurannan ja maiden välisen yhteistyön ansiosta naalikanta on elpynyt tilanteesta, jossa laji oli katoamassa lopullisesti tuntureiltamme. Lajia on silti edelleen suojeltava tehokkailla yhteisillä toimilla.

wwf.fiHyviä uutisia: Naalin pesinnät Suomessa onnistuvat nyt vuosittainSuomessa havaittiin tänä kesänä neljä naalin pesintää Enontekiön alueella. Pesissä todettiin yhteensä vähintään 11 pentua. Lisäksi yksi naalipari asusti pesäpaikkaa Utsjoen tunturialueilla…
WWF Suomi
@wwf.fi

WWF avasi kolme pientä lankkupatoa ja kunnosti puroa Salon Mathildedalissa. Kunnostusten myötä meritaimenen kutu- ja poikastuotantoon soveltuva alue voi vähintään kaksinkertaistua. Lue lisää jutusta 👇

wwf.fiKolme patoa väistyi Salon Mathildedalissa – meritaimenelle avautui lisää elinympäristöäWWF avasi kolme pientä lankkupatoa ja kunnosti noin 200 metriä puroa Salon Mathildedalissa. Tavoitteena oli avata kaloille ja muille vesieliöille nousuyhteys Halikonlahdelta kohti Matildanjärveä sekä…
WWF Suomi
@wwf.fi

Euroopassa riehuivat kesällä ennennäkemättömät helleaallot ja maastopalot. Koska vastaavaa on odotettavissa myös tulevina vuosina, on varautumiseen panostettava – kestävästi, pitkällä tähtäimellä ja NYT. Mistä ratkaisuja? Lue yli 30 toimijan avoin kirje EU:n komission pj. Ursula von der Leyenille:

wwf.euAfter a deadly summer, 30+ organisations tell the EU: make nature our first line of defenceThe organisations are asking the European Commission to make nature-based solutions a systemic priority in the upcoming legislative proposal of the European Framework for Climate Resilience.
WWF Suomi
@wwf.fi

Kulunut kesä oli saimaannorpille poikkeuksellisen traaginen. Metsähallituksen tietoon on tullut yhteensä 13 pyydyskuolemaa, kun kymmenen vuoden keskiarvo on kuusi pyydyskuolemaa vuodessa. Lukema ei selity norppakannan kasvulla. Lue lisää WWF:n verkkosivulta 👇

wwf.fiKalanpyydys on kuolinloukku monelle kuutille – havaittujen kuolemien valtava määrä ei selity kannan kasvullaVastuullinen kalastaja jättää Saimaalla verkot naulaan ympäri vuoden ja käyttää ainoastaan norppaturvallista katiskaa.
WWF Suomi
@wwf.fi

"Öljy näkyy rantavedessä melko kapeana kaistaleena, veden päällä aivan ohuena kelmuna. Öljy ajelehtii kiemuroina tuulen ja aaltojen kuljettamana, alati liikkeessä. Kuinka noin ohut kelmu on edes mahdollista siivota pois?" Miten Saimaan öljyntorjuntatehtävä eteni? Miten ratkaisu löytyi? Lue täältä 👇

wwf.fiTehtävä Saimaalla – näin WWF:n öljyntorjuntajoukot siivosivat öljyonnettomuuden jälkiä HaukivedelläElokuun 18. päivänä rahtialuksesta vuosi satoja litroja moottoriöljyä Saimaan Haukivedelle, joka on saimaannorpan keskeisiä elinalueita. Tilanne näytti aluksi todella pahalta.
WWF Suomi
@wwf.fi

Kuusamon Piilijoella tehtiin elokuussa mittava työ vaelluskalojen elinympäristöjen parantamiseksi. WWF:n viikon mittaisella talkooleirillä vapaaehtoiset rakensivat jokeen poikaskivikoita sekä 108 kutusoraikkoa. Lue lisää WWF:n verkkosivulta 👇

wwf.fiWWF:n talkoissa Piilijokeen lisättiin 250 tonnia kiveä virtavesikalojen käyttöönKuusamossa sijaitsevan Piilijoen kunnostustyöt etenivät elokuussa, kun WWF:n talkooleirillä rakennettiin vaelluskaloille uusia elinympäristöjä. Viikon aikana jokeen siirrettiin yhteensä 250 tonnia…
WWF Suomi
@wwf.fi

WWF Suomen Nepaliin antamaa tukea käytetään muun muassa katastrofin ympäristövaikutusten selvitykseen. Selvitysten perusteella päätetään jatkotoimista. WWF Suomi on tehnyt tiivistä yhteistyötä WWF Nepalin kanssa jo yli 20 vuoden ajan. Lue lisää WWF:n verkkosivulta 👇

wwf.fiWWF Suomi antaa luonnonkatastrofirahastosta 20 000 euroa Nepalin tulvien hätäapuunNepalin tuhoisat tulvat ovat vaatineet yli tuhannen ihmisen hengen, kokonaisia kyliä on tuhoutunut ja tuhansia ihmisiä on kateissa. Ilmastonmuutoksen edetessä on todennäköistä…
WWF Suomi
@wwf.fi

Hyviä uutisia Saimaalta! Haukivedeltä on saatu eilen ja tänään puhdistettua yhteensä neljä öljyyntynyttä kohdetta WWF:n vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojen ansiosta. Siivoustöissä on ollut yhteensä 30 vapaaehtoista ja WWF:n työntekijää. Suuret kiitokset kaikille vapaaehtoisille. 💚

wwf.fiWWF:n öljyntorjuntajoukot siivonneet neljä kohdetta Haukivedellä tällä viikolla – jälkitorjunta päättyy WWF:n osaltaWWF:n öljyntorjuntajoukot ovat saaneet siivottua öljyyntyneet kohteet Saimaan Haukivedellä torstain ja perjantain aikana. WWF:n osalta jälkitorjuntatyö päättyy toistaiseksi.
WWF Suomi
@wwf.fi

Suomen ennallistamissuunnitelma on yksi merkittävimmistä luonnonsuojelupäätöksistä vuosikymmeniin. WWF:n mielestä nyt lausunnoilla ollut ennallistamissuunnitelma ja sen valmistelu ovat monelta osin puutteelliset. Lue WWF:n kannanotto WWF:n verkkosivulta 👇

wwf.fiSuomen ennallistamissuunnitelma ei vastaa luonnon kasvavan korjausvelan tarpeisiinSuomen ennallistamissuunnitelma määrittää, miten luonnon tila tulevina vuosikymmeninä saadaan elpymään. Lausunnolla olleessa ennallistamissuunnitelmassa on kuitenkin merkittäviä puutteita…
WWF Suomi
@wwf.fi

WWF Suomi on mukana uudessa EU-rahoitteisessa hankkeessa saimaannorpan suojelemiseksi. Populaatiokoon kasvun jatkuminen on edellytys erittäin uhanalaisen saimaannorpan kannan elinvoimaisuuden paranemiselle ja sukupuuttoriskin torjumiselle. Lue lisää hankkeesta Metsähallituksen tiedotteesta 👇

metsa.fiSaimaannorpan suojelussa tähdätään uuteen merkkipaaluun – tavoitteena 700 yksilön kanta vuoteen 2032 mennessä | MetsähallitusSaimaannorpan suojelun tueksi käynnistyy uusi EU-rahoitteinen hanke. LIFE SOS -hankkeen tavoitteena on turvata saimaannorppakannan elpyminen ja lajin säilyminen pitkällä aikavälillä.
WWF Suomi
@wwf.fi

Etelä-Savon pelastuslaitos on kutsunut WWF:n apuun Saimaan Haukivedelle, jossa vesistöön vuosi tiistaina iltapäivällä satoja litroja moottoriöljyä. WWF:n asiantuntijat sekä pieni ryhmä öljyntorjuntajoukkojen arvioivat tilannetta paikan päällä perjantaina aamulla.

wwf.fiWWF:n asiantuntijat ja öljyntorjuntajoukkojen vapaaehtoiset selvittämään öljyvahingon jälkitorjuntaa SaimaallaWWF:n öljyntorjunnan asiantuntijat ja WWF:n öljyntorjuntajoukkojen vapaaehtoiset ovat perjantaina 21. elokuuta paikalla Linnansaaren kansallispuistossa arvioimassa öljyvahingon aiheuttamia tuhoja sekä...
WWF Suomi
@wwf.fi

Nuori urosnorppa löytyi maanantaina Saimaan Pihlajavedeltä muikkuverkkoon hukkuneena. Viranomaisten tietoon on tullut tänä vuonna jo 13 pyydyskuolemaa. Montako norppaa vielä kuolee ennen kuin vuosi on ohi? Käytäthän Saimaalla vain norppaturvallisia kalastusvälineitä.

WWF Suomi
@wwf.fi

Metsähallitus tiedotti tänään, että Saimaalta on jälleen löytynyt verkkoon hukkunut saimaannorppa. Se löydettiin Liperissä Orivedellä alueelta, jolla ei ollut saimaannorpan suojaksi asetettua kalastusrajoitusaluetta. Painotamme: jos kalastat Saimaalla, jätä norpalle vaaralliset pyydykset naulaan.

WWF Suomi
@wwf.fi

WWF katsoo, että karhun kiintiömetsästyksen salliminen on ristiriidassa EU:n luontodirektiivin kanssa. Siksi WWF suhtautuu lausunnossaan kriittisesti maa- ja metsätalousministeriön valmistelemaan valtioneuvoston asetusluonnokseen. Koko tiedote on luettavista linkistä 👇

wwf.fiWWF kritisoi asetusluonnosta: EU-oikeus ei salli karhun kiintiömetsästystäWWF katsoo, että karhun kiintiömetsästyksen mahdollistava asetusluonnos on EU-oikeuden vastainen. WWF kanteli karhun kiintiömetsästyksen sallivasta lakimuutoksesta helmikuussa EU:n komissiolle.
WWF Suomi
@wwf.fi

Tänään on maailman ylikulutuspäivä. Global Footprint Network ja torontolainen Yorkin yliopisto ovat laskeneet, että loppuvuoden elämme luonnonvarojen suhteen velaksi. Miten tuhoisa trendi voidaan kääntää? WWF Suomen suojelun neuvonantaja Jussi Nikula kertoo keinoja WWF:n verkkosivulla 👇

wwf.fiMaailman ylikulutuspäivä on täällä taas – loppuvuosi eletään velaksiYlikulutus on suurempaa kuin koskaan aiemmin ihmisen historiassa. Suomen ylikulutuspäivä oli jo huhtikuun alussa, eli Suomi kuluttaa luonnonvaroja asukasta kohti keskimääräistä vauhdikkaammin.
WWF Suomi
@wwf.fi

Liekit korventavat Eurooppaa. Ilmastonmuutos ei sytytä paloja, mutta se luo olosuhteet, joissa palot ovat entistä yleisempiä ja voimakkaampia, leviävät entistä nopeammin ja ovat aiempaa vaikeammin hallittavissa. Miksi näin käy ja mitä voimme tehdä? Lue WWF:n verkkosivulta 👇

wwf.fiEuroopan maastopalot ovat tulleet jäädäkseen – ennaltaehkäisyssä luonto on tärkeä apuIlmastonmuutos ei aiheuta maastopaloja, mutta se luo niille erityisen otolliset olosuhteet. Eurooppaa korventavat liekit ovat jälleen yksi muistutus siitä, ettei ilmastotoimissa voida viivytellä.
WWF Suomi
@wwf.fi

Taas kuollut kuutti ja sen kuolinloukkuna taas laiton katiska. Edellisestä pyydyskuolemasta kerrottiin vain viikkoa aikaisemmin. Metsähallituksen tietoon on tullut tänä vuonna jo kymmenen pyydyksiin kuollutta saimaannorppaa. Jos kalastat Saimaalla, jätä norpalle vaaralliset pyydykset naulaan.

WWF Suomi
@wwf.fi

❌ Korjaus päivitykseen: viimeisimmässä löydöksessä kyse oli merrasta, ei katiskasta, kuten tekstissä alun perin luki.

WWF Suomi
@wwf.fi

"Onhan Suomi valmis tosissaan taistelemaan tehokkaan päästökaupan puolesta?" kysyy WWF Suomen ohjelmajohtaja Bernt Nordman. EU-komission ehdotus päästökaupan uudistamiseksi horjuttaa sen perustuksia. Lue koko teksti 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

wwf.fiEU-komission esitys horjuttaa hyvin toimivan päästökaupan perustuksiaEU:n päästökauppaan liittyvät poliittiset päätökset tehdään seuraavan puolen vuoden aikana. Petteri Orpon hallituksella ja suomalaismepeillä on vielä mahdollisuus vaikuttaa…
WWF Suomi
@wwf.fi

Monimuotoisuuden tukeminen ei aina vaadi omaa pihaa. Pölyttäjien tilannetta voi nimittäin parantaa vuokrakodissakin ja jopa pienillä parvekkeilla. Kaupungin asuntoja vuokraava Porvoon Kodit on mukana Ala villiksi -kampanjassa ja vinkkaa, millaisin keinoin parvekkeella voi antaa tilaa luonnolle. 👇

porvoonkodit.fiPikkuisesta parvekkeestakin voi antaa palan luonnolle  - Porvoon KoditTekisikö mielesi kantaa – joskus kirjaimellinenkin – korsi kekoon luonnon monimuotoisuuden puolesta? Moni kuvittelee, että kimalaisten, perhosten ja muiden pölyttäjien auttaminen ja monimuotoisuuden t...
WWF Suomi
@wwf.fi

Tätä tärkeää viestiä saa jakaa!⁣ ⁣ Saimaannorppia suojeleva verkkokalastusrajoitus päättyi kesäkuun viimeisenä päivänä. Vetoamme kaikkiin Saimaalla kalastaviin: jättäkää silti verkot naulaan!⁣

WWF Suomi
@wwf.fi

WWF Suomen pääsihteerinä vuosina 1976–1992 toiminut Mauri Rautkari on kuollut 94 vuoden iässä. WWF Suomi muistaa entistä pääsihteeriä lämmöllä ja ottaa osaa läheisten ja ystävien suruun. wwf.fi/uutiset/2026...

wwf.fi”Mauri oli luontoihminen henkeen ja vereen”WWF Suomen pääsihteerinä yli 15 vuoden ajan toiminut Mauri Rautkari on kuollut. WWF Suomi muistaa entistä pääsihteeriä lämmöllä ja välittää osanottonsa Rautkarin läheisille ja ystäville.
WWF Suomi
@wwf.fi

Moni tietää, että perhoset ovat pihoilla tärkeitä pölyttäjiä. Harvempi ehkä hoksaa, että myös perhosten toukat kannattaa huomioida kotipihalla. Lue suojeluasiantuntijamme Eeva-Liisa Korpelan vinkit 👇🦋 wwf.fi/uutiset/2026...

wwf.fiPerhoset tuovat pihaan eloa ja väriä – mutta vain, jos toukillekin riittää ruokaaToivoisitko pihaasi värikkäitä ja kauniita perhosia? Niin kannattaakin, sillä perhoset ovat kärsineet niittyjen ja muiden tärkeiden elinympäristöjen katoamisesta. Oikeilla kasveilla ja perhoset…
WWF Suomi
@wwf.fi

Susi oli Suomessa erittäin uhanalainen jo ennen kiintiömetsästystä, ja lisäksi Suomen susikannan geneettisen monimuotoisuuden tila on huolestuttava, sanoo WWF Suomen ohjelmajohtaja @petteritolvanen.bsky.social. Lue koko juttu klikkaamalla linkkiä 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

wwf.fiErittäin uhanalaisen suden kannan kasvu pysähtyi kiintiömetsästykseenWWF:n mukaan on tärkeää seurata, mitkä ovat kiintiömetsästyksen pidemmän aikavälin vaikutukset susikantaan ja kiintiömetsästyksen tavoitteisiin nähden.
WWF Suomi
@wwf.fi

Jo tämän vuoden kahdeksas saimaannorppa on löydetty hukkuneena kalanpyydykseen. Kuollut kuutti oli kokonsa perusteella vasta aloittamassa itsenäistä elämäänsä Saimaalla. Toivomme, että kaikki Saimaalla kalastavat ottaisivat norpat huomioon.

WWF Suomi
@wwf.fi

Turvallisuus alkaa luonnosta. Miten ilmastonmuutos ja luontokato muuttavat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa? WWF Suomi ja Ulkopoliittinen instituutti keskustelevat aiheesta SuomiAreenassa tiistaina 23. kesäkuuta kello 13–13.45 Kirkkolavalla. www.suomiareena.fi/event/turval...

suomiareena.fiTurvallisuus alkaa luonnosta – miten ilmasto ja luontokato muuttavat Suomen ulkopolitiikkaa?Lyhyt kuvaus: Ilmastonmuutos ja luontokato eivät ole vain ympäristökysymyksiä. Ne vaikuttavat ruokaturvaan, vesivaroihin, talouteen, huoltovarmuuteen ja yhteiskuntien vakauteen. Miten Suomen ulko- ja…
WWF Suomi
@wwf.fi

Luonnonsuojelua on tehty viime vuosina muuttuneessa maailmassa. Mitä WWF Suomen kansainvälisessä työssä on saatu aikaan? Lue jutusta terveisiämme maailmalta 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

wwf.fiMiljoonia hehtaareja trooppista metsää ja arvokkaita vesialueita suojelun ja kestävän käytön piiriin – lue kehitysyhteistyömme viimeisimmät onnistumisetVuosien 2022–2025 aikana WWF Suomen kehitysyhteistyöohjelmassa suojeltiin erityisen arvokkaita elinympäristöjä, varauduttiin sään ääri-ilmiöihin ja edistettiin luonnon huomioivaa päätöksentekoa…
WWF Suomi
@wwf.fi

Euroopan-laajuinen Näpit irti luonnosta -vetoomus on kerännyt jo yli 500 000 allekirjoitusta. Jos et ole vielä antanut ääntäsi luonnolle, voit tehdä sen vaikka heti. Linkki löytyy uutisemme lopusta 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

wwf.fiJo yli puoli miljoonaa allekirjoittajaa on antanut äänensä EU:n ympäristölainsäädännön puolestaSadat tuhannet ihmiset vaativat EU:ta pitämään kiinni ympäristölainsäädännöstä, joka suojelee muun muassa puhdasta juomavettä ja luonnon monimuotoisuutta sekä ruokaturvaa.

WWF Suomi reposted

Petteri Tolvanen
@petteritolvanen.bsky.social

Nuuksion kan­sal­lis­puis­toa suojellaan hai­tal­li­sel­ta lupiinilta. @metsahallitus.bsky.social Luontopalvelut, @wwf.fi ja Crowdsorsa kutsuvat kansalaisia mukaan luonnonsuojelutyöhön Nuuksiossa. Haitallista vieraslajikasvia lupiinia kartoitetaan kesän aikana. wwf.fi/uutiset/2026...

wwf.fiNuuksion kansallispuistoa suojellaan haitalliselta lupiiniltaMetsähallituksen Luontopalvelut, WWF ja Crowdsorsa kutsuvat kansalaisia mukaan luonnonsuojelutyöhön Nuuksiossa. Haitallista vieraslajikasvia lupiinia kartoitetaan kansallispuistossa ja puistoa…
WWF Suomi
@wwf.fi

Panda-palkinnon avulla WWF haluaa tukea erilaisia luonnon- ja ympäristönsuojeluhankkeita. Tällä kertaa sen saivat Savonrannan kehittämissäätiö ja Arkipelagia-seura. Lue lisää palkintoperusteista 👇 wwf.fi/uutiset/2026...

wwf.fiWWF:n Panda-palkinto padonpurkuhankkeelle ja perinnemaisemien hoitoonWWF jakaa 25 000 euron arvoisen Panda-palkinnon kahdelle hankkeelle. Savonrannan kehittämissäätiö saa 15 000 euroa työstä uhanalaisten lohikalojen hyväksi, ja Arkipelagia-seuralle myönnetään 10 000…
WWF Suomi
@wwf.fi

Joko olet bongannut WWF:n Luontoliven uusimmat tähdet? Siilien on havaittu vähenevän koko Euroopassa. Jos sinulla on oma piha, voit olla avuksi siileille helpolla tavalla: tekemällä vähemmän. wwf.fi/uutiset/2026...

wwf.fiWWF:n Luontoliven siilikamera paljastaa takapihan asukkaiden salaisen elämänUudessa siilikamerassa seurataan taajamasiilien elämää Luumäellä Etelä-Karjalassa. Siilikameralla WWF haluaa muistuttaa, että arkipäiväinen luonto ei ole itsestäänselvyys.